Syy tämän blogin hiljaisuuteen on siis matka, joka tehtiin oman perheen voimin Espanjaan ja joka kesti kolme viikkoa. Viime sunnuntaina kotiuduimme ja tässä joitakin tunnelmia myös jaettavaksi :) 

Matka alkoi tietenkin Helsinki-Vantaan lentokentältä, jossa päätimme nauttia vähän virvokkeita ennen koneeseen astumista. Isäntä halusi oluen ja minä pyysin kahvilan tytöltä "saavin kokoista" kahvia. Ja sellaisen myös sain! Maitokahvini oli siis ison oluen kokoinen . Enpä ole moista koskaan ennen saanut missään.

 

Ainoa syömiseen liittyvä toive matkalla oli, että saisimme maistaa churroja, joita emme ennen ollet maistaneet, vaikka olemme Espanjassa aiemminkin käyneet. Ja tokihan niitä löytyi monestakin paikasta. Churrot ovat siis perinteinen Espanjalainen - usein aamiaiseksi nautittava - herkku. Ne paistetaan öljyssä joko tuollaisiksi rinkuloiksi tai sitten suoriksi pötköiksi. Me törmäsimme vain tähän rinkulamalliin :)

Churrot nautitaan sulan suklaan (tai kaakaon) kanssa dippaamalla niitä suklaaseen. Kysyimme kahvilan tarjoilijalta, tuleeko taikinaan hiivaa ja vastaus oli vakuuttava "si!", joten minä en niitä kovin uskaltanut syödä, maistelin vain vähän. Vaan kotona, kun asiaa tarkemmin tutkin, löysin netistä vain hiivattomia ohjeita, eli näitä on siis kokeiltava pikimmiten myös täällä suomalaisessa köökissä .

Churroja ensi kerran etsiessämme pyörähdimme paikallisessa konditoriassa sisällä ja kuvahan se oli napattava. Vähän erilaisiakin tuotteita löytyi tiskistä kuin mihin täällä Suomessa olemme tottuneet, mutta kakku on kakku Espanjassakin :)

Rantakadulla oli tietenkin ravintolaa vieri vieressä ja tällaisia "kala- ja rapualtaita" ihan siinä ravintoloiden ulkopuolella.

Ja pihvit paisteltiin asiakkaille tällaisissa "kesäkeittiöissä". Ainakin saattoi nähdä, kuinka kypsäksi se oma biffi siellä tirisi .

Ja lopuksi vielä muutama kuva muuten vaan...

 

Tässä kuvaa meidän hotellimme allasalueelta. Uida sai aamun klo 10 ja ilta 19 välisen ajan, joten illansuussa oli altailla jo hiljaista.

Täydenkuun aikaan saimme nauttia parvekkeella tällaisista näkymistä.

Ja merenrannassa oli tietenkin käytävä kuunsiltaa kuvaamassa :)

Jos olisi ollut mahdollista tuoda kasveja kotiin, niin muutama kiinanruusu olisi matkalaukkuun varmasti eksynyt. Näitä oli joka mutkassa täydessä kukassa ja isoina pensaina.

Hetkittäin mietin, mitä paikalliset mahtoivat ajatella, kun olin kaikkien puskien vieressä kamerani kanssa, mutta olihan tästäkin trumpettikukasta kuva otettava... 

Paaaaljon muutakin matkaan mahtui, mutta säästän teidät enemmiltä löpinöiltä. Sen verran vain totean, että iso kaipuu maahan jäi, kun kotiin oli lähdettävä, joten viimeiseksi Espanjanmatkaksi tämäkään tuskin meillä jäi :)